keskiviikko 20. maaliskuuta 2013

Rv 40+6 osa 2

Takana pian seitsemäs pvä osastolla ja kuudes käynnistyspäivä helvetti soikoon! Aamulla silmissä näkyi valopilkkuja ja huippasi, lisäksi etova olo. Verenpaineet oli 162/112!! Kätilötki alko yhtäkkiä kiinnostua mun vetämättömästä voinnista! Sain kyllä pian painetta alentavaa troppia, musta otettiin labroja päivystyksenä ja määrättiin olen ravinnotta. Raskausmyrkytys alkaa nostaa päätä.. Tuimahko lääkäritäti kävi sit tässä ja päätti tuikata cytotec murun kohdunsuulle. Sit varoiteltiin että varmaan tehoaa nopsaan mutta plah.. viiden h päästä siitä tunsin jonkin asteista polttoa alavatsalla mutta ei se ole siitä juuri edistynyt. Ei tarvi edes irvistää supistuksen tullessa. Nyt makaan käyrillä ja lääkäri ilmeisesti päättää laitetaanko toinen cyto muru ylä- vai alapäähän. Huoh. On ihan järjetön koti-ikävä... En kestä jos tää synnytys ei käynnisty ikinä! Verenpaineiden takia en pääse kotiinkaan enään. Sektiota ei tulla tekemään tosta noin vaan koska vauva voi hyvin. Tässä voidaan kuulemma mennä reippaasti ens vkon puolelle, varsinki jos määrätään välipäiviä! Ja joudun ne välipäivät makaamaam vaan täällä. Ei tuu kesää sanon minä!!:((( Itken iiteni varmaan uneen tänään.

4 kommenttia:

  1. Voi ei. Mua harmittaa ja ärsyttää ihan älyttömästi sun puolesta.. Tässä tilanteessa on varmaan ihan täysin sama mitä lohduttavaa koittaa sanoa, kun tuskinpa hirveesti sua mikään tällä hetkellä lohduttaa. :(

    Täytyy toivoa, että vaikean raskauden ja synnytyksen jälkeen koittaisi sulle parempi arki vauvan kanssa. Sä oot kyllä helkkarin vahva nainen, kun jaksat tollasta!

    VastaaPoista
  2. Voi, omasta onnestani huolimatta, minulla on niiin paha mieli sun puolesta!
    51 tuntia kestävä synnytys ei helppo ollut, mutta se mitä sinä koet on varmasti monta kertaa pahempaa. Näin 10 tuntia sitten viimeisen ponnistuksen tehneenä, voin sanoa vielä nämä kliseet: kun vauva on ulkona ja kuulet hänen ensimmäisen "rääkäsynsä", pääsi täyttyy hattaroista ja vauvan ihnellisyydestä.
    Oikein paljon voimia ja onnea sinulle tulevaan, kaikki menee vielä hyvin ja vauva saadaan varmasti turvallisesti rinnallesi!

    <3:lla Karina

    VastaaPoista
  3. No voi paska:(Kylläpä sinua koetellaan liiankin kanssa! :( Tuntuu, ettei ne lääkärit osaa asiaansa, jos käynnistäminen kestää ja kestää..

    Onneksi se kaveri vatsassa on kuitenkin kaiken odottamisen ja tuskan arvoinen. Paljon jaksamista loppuun asti! :)

    VastaaPoista
  4. Äh, miten voi olla noin vaikeeta saada synnytys käyntiin?!

    VastaaPoista

Heiss, jätähän ajatuksesi tähän ja vastailen heti kun ehdin! :o)