Keskivartalon katsaus

On tullut aika muistella mistä lähdettiin, missä oltiin ja mihin on päädytty! :-D

Alkuraskaudessa, pientä turvotusta.

Viimeisillään raskaana rv 39+

2 viikkoa synnytyksestä

Mun vatsanahasta on tullut TODELLA pehmeää, mitä vertaa ennen raskautta olleeseen. Mutta ajoittain mulla on jopa "hoikempi" olo kuin ennen raskautta. :-D Ehkä se johtuu vaan siitä kontrastista mitä olotila oli muutama viikko aikaa! Siihen verrattuna olo todella on höyhenen kevyt! Mulle kertyi nuita raskausarpia masuun kaikesta huolimatta, varsinkin kun mentiin yliajalle niin mahanahka tuntui kiristävän. Niitä komeilee siis hieno rivistö eturepussa, mutta ihan sama mulle!

Kiitos teille jotka jaoitte mielipiteitä edelliseen postaukseen. Jäin pohtimaan tosissaan sitä rokotusasiaa, enkä ole vielä ehtinyt kommentoimaan teille takaisin. Mutta olen ollut alunperinkin siis sitä mieltä, että lapsi rokotetaan. S on saanut mut vaan tuntemaan asiasta huonoa omaatuntoa koska sen mielipide on taas niin radikaali.

Seuraavaksi intiimiavautumista, joten skippaa jos aihe ei puhuttele!:-D

Musta tuntuu että tarvisin jonkun rautalisän, sillä hb oli synnäriltä lähtiessä 102! Nyt kun olen useampana päivänä käynyt köpöttelemässä nuita vaunulenkkejä (tosin lyhentänyt niitä!), niin tuntuu että hengästyn kovin helposti. Jotenkin heikko happi niin sanotusti. Mikähän olis hyvä rautalisä? Onko lukijoissa ketään joka käyttää muuta kuin apteekista saatavia rautalisiä, esimerkiksi superfoodeista spirulinaa? Oon kuullut että se apteekin rautalisä pistäis vatsan kovalle?:-S Mulla on vieläkin niin vaikeeta jotenkin vessassa käynti, että en kaipais mitään kovempaa enää mitä jökistää ulos!:-D 

Ärsyttää muuten tää loputon jälkivuoto! Kuinka hemmetin kauan se kestää? Vuodan varmaan senkin puolesta kohta kuiviin kun oon joku niagaran putous... No ehkä liioittelin, se välillä laantuu ja sitten se taas alkaa entiseen tapaan vuotamaan!? Sen lisäksi pissatessa kirvelee, edelleen? Onkohan normaalia... Johtuuko se oikeasti siitä kun mua katetroitiin niin monesti synnytyksessä, se nimittäin SATTUI?! Ja kaiken tämän kivan lisäksi vielä kutina. Jep jep... Tuntuu että vessakäynnin yhteydessä tekis mieli vaan raapia. Ilmeisesti epparihaava kutisee ja aiheuttaa sen ylipäänsä? Mulle laitettiin tikkejä nimittäin aikalailla. Terkka meinasi että siitä johtuisi kutina mutta en tiedä... Kyllä kaipais sitä normi oloa alakertaan!:-D En varmaan ikinä kykene enää petihommiin..... 

Rv 40+0 pitäkää peukkuja!

Tässä sitä nyt ollaan. Ja siinä ne viikot seisoo, 40 viikkoa raskaana. 40 pitkää viikkoa hautomista takana, mikä saisi mun puolesta nyt huipentua vauvan syntymään lähipäivinä!

Eilen taisin tuntea ekaa kertaa supistuksia ja niitä sukkapuikkomaisia vihlaisuja kohdunsuulla. Supistukset pysyivät melko kivuttomina, mutta vatsa selkeästi kovettui säännöllisin väliajoin. Vihlaisuja sateli koko illan myös sohvalla maatessa... Yö meni huonosti nukkuen, ehkä jännitin tätä aamua ja vatsassa oli muutenkin menkkamaista jomotusta läpi yön. Supistelut on myös jatkunut tänä aamuna, vatsaa kiristelee... Vauva liikkui eilen kyllä tosi aktiivisesti ihan sen edellispäivänkin puolesta sitten! 

Niin, ja Sampalla oli tänään aamuvuoro joten mun äiti on ollut yötä meillä. Hän lähtee mun mukaan kontrolliin, vaikka musta tuntuu vähän hassulta mennä sinne sen kanssa. Tai tulee sellanen olo et mitä mustakin ajatellaan, pian 23-vuotias raskaana oleva nuori nainen ja "tukihenkilönä" toimii oma äiti? Toisaalta ajattelen että ihan se ja sama mitä siitä ajatellaan, kai mullakin on oikeus turvautua johonkin ihmiseen joka mua oikeasti on tukenut läpi raskauden? Sitäpaitsi vastassa poliklinikalla on todennäköisesti se sama lääkäri joka viime kerralla, enkä todellakaan sanois hänen olevan miellyttävä ihminen. Ehkä hän kohtelee mua vähän hellemmin kun äiti on läsnä tilanteessa.

Jännittää tietysti mitä tuleman pitää. Toisaalta olen toiveikas että ne saattais ottaakin mut sisään osastolle, sillä hyvällä tuurilla synnärillä on hiljaista. Onhan tää melko pieni paikkakunta loppu peleissä eikä mitään älyttömiä ruuhkia varmaan olekaan. Ainakin viime kesänä syntyvyys oli sitä 1 vauva/per vrk luokkaa... Mut en sit tiedä mitkä on ne synnärin "sesongit" kun porukkaa alkaa jakautumaan ihan urakalla! :-D Mutta niin, ja toisaalta mua turhauttaa jo valmiiksi jos mut pistetään kotiin odottelemaan vaikkapa VIIKOKSI. Voi elämän kevät. Yritän olla stressaamatta mutta minkäs teet.

Joka tapauksessa halusin vielä käydä nämä ajatukset kirjoittamassa tänne siltä varalta että musta ei nyt kuulukaan muutamaan päivään mitään. ;-) Tiedätte ainakin mistä on kyse siinä tapauksessa. Sairaalaan on varmaan turha raahata koko läppäriä kun ei siellä mihinkään nettiin pääse kuitenkaan, ja mokkulaakaan mulla ei ole itsellä. Kännykällä bloggailu on muuten vaan syvältä, mutta kommentteihin sillä voi sentään vastailla suht helposti. 

Pitäkää mulle siis peukkuja!!

xoxo

39+5

Kaks päivää laskettuun aikaan. Niin. Ja musta tuntuu tällä hetkellä että ne tulee ja menee. :-D Ei supistuksia, ei mitään mikä aiheuttaisi tuntemuksia lähestyvästä synnytyksestä. Odottelenkin lähinnä innolla sitä torstaista lääkäriä... Vaikka toisaalta iskeeki paniikki. Elämme tosiaan jännittäviä aikoja. Siis mun elämäni jännittävimpiä tähän mennessä! Ja oman lapsen syntymä on varmaan se oman elämän kohokohta, tietysti.<3

Samppa on ollut jotenki tosi tuittupäänä viime päivinä. Kyllä sitä varmaan salaa stressaa tämä kaikki lähestyvä, mutta eihän se mitään myönnä. Tuhahti vaan, että hänen roolinsahan on hyvin helppo. No, ainakin se oli kerranki oikeessa! Mutta kai se nyt jossain tuntuu? Miks miehet ei osaa analysoida ja puida tunteitansa EDES vähän!?

Moni kyselee multa myös päivittäin että enkö jo synnytä. Se on alkanut jo ärsyttämään. Ihan ku se nyt ois musta kiinni, sitäpaitsi! Ja ihmiset ei tajua että se saattaa ärsyttää viimeisillään raskaana olevaa. Varsinkaan ne ihmiset jotka ei oo ikinä ollu raskaana. Eli mun on taas vaan yritettävä ymmärtää...  Ja eihän se laskettu aikakaan oo edes vielä!

Tuntuu että elämä on nyt vaan pysähdyksissä tällä hetkellä, jollain ihme pausella! Odotellaan vaan. Mun päivät on niiiin pitkiä täällä kotona nököttäessä. Ja muutakaan ei voi kun ei yksinkertaisesti kiinnosta taikka jaksa lyllertää missään muualla. 

Mm.

Rv 39+5 raitamasu

Rv 38+4

Täällä ollaan edelleen YHTENÄ kappaleena. Vaikka kuinka oisin toivonutkin sitä jakaantumista.;-) Ollaan oltu S:n kanssa pari yötä porukoilla, joten eipä mulla ole ollut ihmeempiä päiviteltäviä. Nyt sitten loppu aika haudotaan täällä kaupungissa synnärin läheisyydessä, toivottavasti pääsisin loppu viikosta synnyttämään! Huomenna on vielä neuvolaa, puuh.

Lounaaksi salaattia, nams!

Sain ystävältäni lainaan söpön mobilen pinnasänkyyn! :-)

Itse viihdyn porukoilla paremmin kuin hyvin, mutta S:lle se on vähän toista. Vaikka mun porukat on rentoja ja meillä voi käyttäytyä kuin olisi kotonaan, niin S on aina hyvin muodollinen. Sen lisäksi että se käyttäytyy meillä tosi jäykästi, se keskittyy käyttämään aikansa puhelimella pelaamiseen. Siis nytkin se pelasin puhelimellaan kaiken valveillaoloajan meillä, niin aikuismaista käytöstä eikös... Se ei siis osallistu mihinkään keskusteluihin, jos sille ei erikseen osoiteta kysymyksiä. Se ei myöskään naura millekään jutuille, sillä sen huumorintaju on ilmeisesti mitä on. Eihän mekään naureta ikinä sen kanssa millekään. Mun mielestä sen "haa haa" -jutut on niin puujalkavitsitasoa että en tiiä ketä ne naurattas... Sit kaiken lisäksi äiti oli vääntäny hiki hatussa meille ihanaa ruokaa paahtopaistia, ja S sanoi jo ennen ruokaa että sillä kyllä haluttas hampurilaisateriaa. Siis voi veljet?! Illalla sen oli pakko päästä hakeen sitä hampurilaisateriaa lopulta, ja eihän siinä auttanu kun kuskata se grillille. Mulla tuli taas jotenki niin vastenmielinen olo sen seurassa. Eipä me puhuttukaan mitään pariin vuorokauteen ja nyt oonkin taas ihan kyrpä otassa sen suhteen.

Joka tapauksessa. Onneks saan olla illan rauhassa kun S lähtee töihin pian. Nytkin se tuolla PELAA, yllättäen. Yritän nyt kaikin keinoin meditoida vauvalle ajatuksia pikaisesta ulostautumisesta! :-D

Laitoin muutama viikko sitten nettiin ilmoituksen että haluaisin myydä sen aiemmin ostamani kotidopplerin , ja kappas tänään sain sille ostajan! Jippii! Oon niin onnellinen että saan sen nyt käsistäni, sillä olin laittanut sen varaan että saisin sen myytyä pois heti kun en tarvitse sitä. Ehdin kyllä hiukan pelätä jos sille ei löydykään ostajaa, mutta onneksi löytyi. :-) 

P.S Ja nyt vielä kaikki osallistumaan Operaatio Ötökkä -blogissa olevaan synttäriarvontaan! :-)

Rv 33+2

Huomenia.

Täällä jatketaan pyöristymistä. Tulin eilen kotiin S:n luo ja se mainoi silmät pyöreinä, että miten mun masu on kasvanut viikossa NOIN PALJON ja miks se tavallaan "roikkuu" vähän. :-D Vauva potkii nykyään lähinnä kylkiluihin ja keskelle rintakehää, kun taas alakerrassa on sellainen painostava tunne? Häpyluu on todella kipeä ja siihen on ilmestynyt raskausarpiakin. Pysyvät sopivasti alkkareissa piilossa! Ehkä vauva siis on tällä hetkellä pää alaspäin? Maanantaina onkin sitten se lääkärineuvola, saapa nähdä mitä siellä sanotaan.

Näin eilen yhtä koulukaveria, jonka kanssa en tosin ole ollut aiemmin vapaa-ajalla tekemisissä. Hän tuli käymään mun luona kun S oli sopivasti iltavuorossa, ja meillä kuluikin rapeat neljä tuntia lätisten kaikenlaista. Oli oikein mukavaa että välillä juttu luistaa ja saa höpötellä kaikenlaista maan ja taivaan väliltä. Meillä tuntui myös olevan samankaltainen huumori ja oli kiva naureskella jonkun kanssa pitkästä aikaa!:-) Hänellä on myös kaksi lasta, joista nuorempi poika "vasta" vuoden, joten kiva että on jotain yhdistävääkin kuten lapsukaiset. Toivottavasti olis jatkossakin aikaa puolin ja toisin tutustua paremmin.

Käytiin äidin kanssa myös Ikeassa ja mukaan tarttui uusia verhokankaita, innolla odotan uusien keittiön verhojen valmistusta! Kankaaksi valikoitu Janette -kangas vihreän värisenä, ja siitä tehdään keittiöön kappa. Ihanan raikkaat värit kevääksi ja kesäksi! Myös vauvan pinnasänkyyn ostettiin päiväpeitto ja pehmolelut. <3

Kettu -äiti ja vauva -kettu <3

Vauvanvaatelipastoon löytyi myös hyviä säilytyslaatikoita!

Viime yö oli taas jostain syystä tukala. Heräsin viideltä ja mun pohkeita särki, tiedä sitten johtuiko iltaisesta takareiden suonenvedosta. Sitten alkoi vauvan aamujumppa ja myllerrys, eikä uni tullutkaan heti uudestaan. S:lla on ylimääräinen aamuvuoro tänään ja se lähti varhain töihin, sain sitten onneksi vallata mahan kanssa sänkyä ja nukkua kymmeneen asti. Nyt vähän raikastuttamaan tätä nuutunutta olomuotoa ja pyykkikoneellekin pitäis antaa töitä!

Rv 27+1 JOULULOMA!

HURRAA!! Siis en vois olla onnellisempi! Joululomalle lompsis ja sitä kautta ilmeisesti äippälomallekin! :-)) Tammikuussa viuhahdan muutamia kertoja koululla ja siinäpä se!

Tänään oli se enkun tentti ja se oli 6 sivua pitkä! Kauheeta teksinymmärtämistä sivu tolkulla, ja toki kaikki lääketieteellistä sanastoa... Melko haastavaa oli siis jopa mulle, joka luuli olevansa suht hyvä enkussa. Jouduin istumaan siellä tasan 4h mikä kokeelle oli annettu aikaa, enkä siltikään ehtinyt ihan kaikkiin tehtäviin vastata. :-( Luulin että sieltä ois päässy melko äkkiä pois mutta vähänpä tiesin.

By the way, tässä mahakuvaa pitkästä aikaa...

Rv 27+1 <3

Kävin just perjantain saunavuorossa yksin kun Sampan piti mennä iltavuoroon. Muistelin kun viimeks käytiin yhdessä saunomassa tän talon saunassa kesällä 2011 just ennen kun mun piti lähteä inttiin ja olin todella kuosissa.. Ihastelin hoikkunutta kroppaani pukuhuoneen kokovartalopeilistä tuolloin, tällä kertaa näky oli vähän toista! :-D Joka toinen päivä mulla on niin sotanorsu olo että pois alta, tänään on ollut juurikin tuollainen päivä. Vatsaa on supistellut illan aikana jatkuvasti, mutta ei silleen kipeesti. Tuntuu myös että ruoka ei sula mahalaukusta millään ja on jotenki vaikee olla koko ajan. Hyvinä päivinä ei edes tunnu siltä että ois raskaana! Melkosta vuoristorataa siis!

Ainaki oon päässy jenkkiksistä eroon - hetkellisesti! :-D

Nyt lyöttäydyn sohvalle ihan lahnaksi loppu illaksi...

Rv 17+0 !! Masu

Mulla on lähteny tän viikon aikana yli kilo nesteitä liikkeelle! Ja ruokavaliomuutosten takia voin kaikin puolin paremmin vatsankin osalta, tästä on hyvä jatkaa...

rv 17+0 pömppis :-)

Onhan se "pingottunut" selkeästi edestäkin.

 On kyllä outoa ettei masua "silleen" vielä huomaa. Ja voi esittää vaan lihonutta. Työharjoittelupaikallakin kun olen joutunut tämän paljastamaan, niin moni vain ihmettelee että no ei kyllä huomais. Hmm, niinpä. Haluan jo kunnon pallomahan!

Rv 16+0 Masukuvia

Tässä sitä porskutellaan, mutta odotan  jo kovin vauvan kasvavan ja vahvistuvan että masukin alkaisi kunnolla näkymään! Pohdittiin äitini kanssa masuni mallia ja se todellakin on sellainen lanteille leviävä, vaikkei sitä takaapäin silleen (vielä) näekkään. Onhan se toki levinnyt lähtötilanteesta *kröhöm..,* mutta ehkä vielä joskus pääsen samaan...

Masu ENNEN. Indeed.

Mitä mieltä olette?? :-D "Ennen" -kuvassa mulla ei ollut oikein juuri minkäänlaista etureppua, mikä nykyään jo löytyykin.

Toinen huolenaihe on raskausarvet, olen alkanut "pelätä" miten mun käy niiden osalta. Eilen saamassani neuvolan opuksessa luki, että rasvaamisella ei ole mitään vaikutusta niiden syntyyn vaan geeneillä! Mulla löytyy arpia sisäreisistä niiltä ajoilta kuin lihoin, mutta ne vaalenivat kun treenasin ja laihduin puolitoista vuotta sitten. Mun äidillä ei ole ikinä ollut arpia kolmesta lapsesta ja hän on vaan ollut todella laiha. Mut saa nähdä nyt sitten... En kyllä ole rasvannut enkä tiedä alanko säännöllisesti edes rasvaamaan. Yks tuttu selitti kuinka se on paita märkänä koko ajan kun rasvaa niin paljon mahaa, hullua sanon minä. En ala olemaan paita rasvassa! :-D

Toisekseen katsokaa mitä mun äiti oli ostanut vaaville:

Aappa potkupuku awwwww<3