Jau jei, kovakouraisin alapään tutkimus ikinä takana. ;-( Gyne oli vanha kääpä, valitteli mun ylipainoa mutta samalla kummasteli kovasti miks mun masu on niin pieni. Paikat on kiinni ja hemmetin kipeät, todistettiinpa se nyt ihan lääkärin toimesta käsikopelolla! Saakeli että se vaan sattui, vaikka se ei edes työntänyt mitään hässäkkää sinne sisään! Totesi että lantio ym. on tilavat ja vauva mahtuu ulos.
Niin ja itse vauvastahan sanottiin, että hän on pienehkö viikkoihin nähden. Mentiin siis keskikäyrän alapuolella, painoarvioksi saatiin 2700g kaikkinensa. Hmm... Lääkäri mittaili pään ja vartalon halkaisijaa yhä uudestaan ja uudestaan tullen siihen loppu tulokseen, että kyseessä on nyt vaan tän kokoinen vaavi tällä kertaa. Toki tässä on (onneksi) aikaa vielä vauvalla kasvupyrähtää, ja luulenpa että reippaasti yliajalle mennäänkin kun asiat ovat näin! Sain uuden ajan lasketulle päivälle kontrolliultraan jos vauva ei ole sitä ennen syntynyt.
Tavallaan hyviä uutisia on se, että todennäköisesti vauvan pitäisi olla jotain vähän alle 3,5kg lasketun ajan koittaessa? Joten ehkä pääsen punnertamaan alle nelikiloisen vauvan vaikka se menisikin yliajalle? Toivotaan niin! Mulle diagnosoitu gestaatiodiabetes on siis todistettavasti pysynyt hallinnassa, tosin pissassa oli tänään sit proteiinit heikosti yhdellä plussalla. Verenpaineet huiteli myös missä sattuu jälleen kerran, 146/96 taisi olla parhaimmat mittaukset. Mutta mitään raskausmyrkytykseen viittavaa ei oo kyllä voinnissa.
Paikat oli siis visusti kiinni, ainoastaan liitoskivut on helvetilliset! Mutta se kuulemma kuuluu asiaan, enkä lääkärin mielestä edes vaappunut kävellessäni niin ei ne kivut niin pahat voi olla? Jaa-a. No oli kivut mitkä tahansa niiltä osin, niin kestetään, emminä sitä.
Nyt päässä pyörii vaan kauhukuvia synnytyksen käynnistämisestä, loputtomasta odotuksesta.. Hyi kun se sisätutkimus tosiaan sattui niin paljon, että mietin TAAS sillä hetkellä että en ikinä tule selviämään siitä synnytyksestä! Vaikka luulen kyllä että lääkäri oli vähän tahallaan kovakourainen ja joutui tökkimään seinämiä ronskimmin, mutta silti! Pelottaa!
Samppa ei ollut mukana, vaan töissä. Kysyi se kyllä kotiin tullessa mitä siellä näkyi. Sanoin että kyllä siellä vaan edelleen näytti elävä ihmislapsi olevan, että uskoa pois vaan. ;-)
