Näytetään tekstit, joissa on tunniste doppler. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste doppler. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 30. syyskuuta 2012

Rv 16+4 Ensimmäinen lääkärineuvola

Noniin, pitää nyt vielä päivittää siitä lääkärineuvolasta. Pitää kehua kyllä oikein mukavaa lääkärinaista joka siellä oli! :-) Tervehti, jutteli mukavia, kyseli vointia ja oli ennenkaikkea helläkätinen! Ihana lääkäri!

Kaikki oli onneksi hyvin. Kohdunsuu oli kiinteä ja tietysti kiinni, verenpaineet ok, paino oli nyt noussut lähtöpainoon mitä olin ekalla neuvolakäynnillä (KIITOS SUSHIN JA SOIJAKASTIKKEEN KERÄÄMÄN NESTEEN!). Vauvan sydänäänet kuuluivat neuvolan dopplerista vahvempina kuin koskaan ja saikin kehuja lääkäriltä. :-D Syke huiteli 155-162 kieppeillä. Voi kun olin pakahtua rakkaudesta siinä sitä kuunnellessa!!<3 Kaikkea sitä joutuukin vauvan eteen kärsimään, mutta tiedän että se on sen arvoista ja enemmän.

Nyt tuleekin mukavahko tauko tässä neuvolassa ravaamiseen. Neljän viikon päässä häämöttää ensin rakenne UÄ ja sitten vasta uusi neuvolakäynti. Onneksi silloin työharjoittelu on jo takana päin, kunpa selviäisin sinne ehjin nahoin ja stressaamatta päätäni irti. Neukkutäti kyllä sanoi, että olla yhteyksissä häneen jos on tarvetta sairaslomalle tms. 

Mua vaan suorastaan masentaa toi alkava harjoittelu. Tällä hetkellä on just sellainen olo että en selviä. Aamu seitsemän vuorot, perushoito, jalkeilla olo 8h, vittumaiset hoitajat, pitäis jaksaa olla tyrkkynä opettelemassa kaikkea, koulutehtävät, uusintatentit, harjoittelun tehtävät, tavoitteet.... Siis HUOH. Tiedän että pitää edetä päivä kerrallaan, mutta en voi olla ajattelematta tätä tulevaa työn määrää.

Onneksi tänä iltana on maajussille morsian! :-DD

Avautumisia

Olen ollut viime päivinä todella herkkä emotionaalisesti. Nyt on tapahtunut se kuuluisa itkuraivari, mikä kesti puoli päivää ja mistä eilettäin sain toipua kokonaisen päivän. Meinaan sitä hedaria ja silmien turvotusta ei meinannut saada millään lähtemään. Tosin se itkuraivari sai aikansa mun ja Lauran riidasta. Meidän piti lähteä L:n ja äidin kanssa kaupunkiin viettämään mukavaa päivää, kunnes L sai älyttömät kilarit mulle ja lähdin kotiin, ja kotoa mun kämpille. Onneksi L lähtee ens viikolla takaisin Aasiaan, eikä mulla ole sille enään mitään sanottavaa. Poistin sen jopa mun facebookista, olen saanut tarpeekseni. 

Olin surullinen ensinnäkin riidasta ja toisekseen siitä, että se "häätää" mut aina porukoiden luota pois. Sitten mua alko itkettämään se, että en saanut viettää vkonloppua mun koiran kanssa, koska se asuu porukoiden luona maalla. Tiedän, pienet asiat tuona päivänä saivat aivan uudet mittasuhteet, mutta olen kyllä tähän mennessä jo yrittänyt suhteuttaa sitä päivää. Laurasta en silti ole päässyt mihinkään muuhun tunnetilaan kun vihaan. Vaikka olen aina ajatellut, että katkeruus on pahasta, en voi silti olla katkeroitumatta Lauran suhteen... Tällä hetkellä olen todella katkeroitunut meidän sisarussuhteesta. Mulla ei ole kuitenkaan just nyt voimia tällaiseen, joten Laura ja tämä sotku hänen osaltansa jää leijumaan hamaan tulevaisuuteen. Ehkä se tajuaa joku kaunis päivä, mitä se on saanut aikaan, mutta en voi taata onko mulla silloin halua ja aikaa korjata enään näitä sen aikaansaannoksia.

Tulin perjantaina kotiin ja ollaan vietetty viikonloppua Sampan kanssa. Ei tämäkään viikonloppu silti ilman kärhämiä meidän osalta ole sujunut. Perjantaina se kyllä oli kovin ymmärtäväinen kun itkin ja vuodatin kyyneleitä, mutta tuntui että seuraavana päivänä se ihminen oli taas jossain.... muualla. Tai oikeastaan mua ärsyttää kuinka huomionkipeä siitä on tullut. Se haluaa jatkuvasti että mun pitäis paapoa sitä, mutta se ei itse tajua paapoa mua ja mun olotilaa. Mua vituttaa ettei se käsitä tätä OLOTILAA. Tänään se sentään tiskas kun olin oksentanut, mutta ei se lohduttanut mun oloa. Oltiin vaan hiljaa. 

En tiedä onko se vaan tää raskaana olo, mikä saa kaiken tuntumaan sietämättömältä? Stressaan niin monesta asiasta ilman parisuhde- & perhesotkujakin, että välillä tuntuu et seinät kaatuu niskaan. Mulla alkaa 6 viikon työharjoittelu, mikä sisältää yhteensä 40 h koulupäiviä, mitkä mun pitää KORVATA harjoittelussa! Enkä todellakaan tiedä miten ja missä välissä harjoittelun jälkeen jaksan tuon täyden viikon korvata. Olen niin pettynyt kouluunkin, että koulupäivätkin pitää tästä syksystä lähtien korvata, eihän siinä ole mitään helvetin järkeä?!! Toisekseen stressaan miten mun pää kestää tän painonnousun ja haluaisin kontrolloida sitä ihan hirveästi. Varasin just 19.11 klo 8.00 sokerirasitukseen ajan ja oon silloin rv 23+4. Mulla on siis tässä hyvin viikkoja aikaa syödä terveellisesti ja liikkua. Eli opetella jo valmiiks nää hyvät elämäntavat, eikä järkyttyä vasta sitten sen sokerirasituksen jälkeen ja mennä paniikkiin sitten.

Tää nyt oli taas tällanen avautuminen. Vituttaa suoraan sanottuna. Haluaisin vaan että asiat on hyvin ja että voisin nauttia tästä raskausajasta. Säikähdin jopa tänään ajatusta, kun mietin et kunpa tää raskausaika menis ihan super nopeasti. :-( Eihän mulla silleen hätää ole, enkä ole kovin huonosti voinut, mutta tää pullahtaminen hirvittää. Jospa tää nyt on taas sarjassamme näitä huonoja päiviä... Ainoa asia, mikä tänään on saanut ison hymyn huulille oli dopplerin vahvat jumpseet. Sykkeet oli 145-147. :-) Mun rakkaus.<3

sunnuntai 23. syyskuuta 2012

Rv 15+3

Aamu alkoi yöllisen unen muistelemisella, olin synnyttämässä. Monettakohan kertaa jo? Sieltä sitten syntyi 5,3kg painava tyttövauva. :-D Olihan se melkosta hommaa.

Sit kuunneltiin Sampan kanssa dopplerilla vauvelin sydänääniä, lukemaksi saatiin 140 ja siellä se vaan tumpsuttelee menemään. 

Tänään on sushi päivä! Naminammm. Tehdään nimittäin itse taivaaaaaallisia susheja. <3

torstai 6. syyskuuta 2012

Rv 13+1

Huomenta kaikille, nimittäin täällä on ollu ihan paras aamu. Mulla ja vauvalla siis.. Samppa ei ole täällä yöpynyt vieläkään. Otin sit dopplerin esille tänään ja tässä teille vähän vauvan sydänääniä, jos tää nyt suostuu lataamaan sen pätkän tänne!<3 Kuuntelin niin lumoutuneena ääniä ja vahtasin näyttöä kunnes tajusin alkaa räepltämään kännykällä kuvaa ja videota. En edelleenkään tajua miten saan itse dopplerilla nauhotettua ääniä?? Se pitäisi olla mahdollista tuolla mutta ohjekirjasta en saanut mitään selvää ainakaan...

Syke vaihteli 120-155 välillä. Keskisykkeeksi tuli päälle 120.. Hmm, enteileeköhän se poikaa? ;-)

Sitten ku aloin nauhottamaan puhelimella videota, niin jouduin laittamaan dopplerin yhteen käteen ja syke hävisi mutta äänet kuuluivat. Kunnes liikautan lopussa kättä ja näytölle tulee heti oma sykkeeni.
Jokatapauksessa vauvan sydänääniä ne siinä ovat mitkä kuuluvat, melkosta laukkaa! <3


Miten voikaan tuntea jo niin suurta rakkautta vauvaa kohtaan?? Vaikka ei ole mitään käsitystä minkälainen persoona siellä massussa kasvaakaan! Kyllä se äidinrakkaus vain on erityistä... Samppa kun eilen just sanoi että ei halua kertoa kenellekkään sukulaisille vielä ennenku näkee että siellä oikeasti edes on mitään! Mua vähän jopa loukkasi tuo sanominen. Tottakai siellä on pieni vauva, kyllähän minä sen tunnen. Se on vain se tunne.

maanantai 3. syyskuuta 2012

Rv 12+4 Doppler

Noniin, nyt noudin sen dopplerin enkä todellakaan malttanut olla koskematta siihen. Ulkoisesti se näyttää kauniilta kamppeelta ja vaikuttaa toimivalta. Tosin en saanut kun omat sykkeeni hienosti kuuluviin. :-( Hmm. En silti lannistu tai usko etteikö vauva polskisi siellä, sillä sen käyttö tuntuu todella vaikealta! Ei ihme että neukkutätikään ei saanut niitä silloin kuuluviin. Itsellä kun on hiukan tätä fläsää vatsan alueella, niin se voi vaikeuttaa sydänäänien kuulumista radikaalisti vielä tässä vaiheessa raskautta.Tosin sain kyllä välillä kuuluviin sellaisen "viuh viuh viuh" äänen ja näyttö ei näyttänyt kuitenkaan sykettä?? En tiedä sitten olisiko se ollut vauva, mutta olen kyllä pettynyt jos laite ei osaa silloin näyttää sitä sykettä!? Onneksi en ostanut sellaista doppleria jossa ei ole sykenäyttöä, koska erehtyisin varmasti joka kerta kuulemaan vain oman sykkeeni. Sillä välillä oma sykkeenikin huiteli yli 90. :-D



Toki iski hiukan "paniikki", mutta jos tuon kamppeen aikoo pitää niin ei tässä paniikit auta. :-D Raskausoireita kun löytyy edelleen ja viimeisimpänä vieraana oli pahoinvointi tänä aamuna. Uskon että pikkuisella on kaikki hyvin. Se vain lymyilee jossain kippurassa.


Laitoin dopplerin lataukseen ja nyt meen suihkuun ja siivoan kämppää. Ehkä kokeilen kuitenkin vielä myöhemmin uudestaan, jos ei onnista niin taidan pistää laitteen hyllylle ensi viikon maanantaihin saakka (kun on se np-ultra).


EDIT. Nyt sain vauvan sykkeet näkyviin ja kuuluviin kun kokeilin ihan häpyluun päältä, siitä kohden mistä karvoitus alkaa. :-D Ääni kuului vain hetken aikaa, sillä anturia piti tosiaan painaa ronskimmin jotta äänen sai kuuluviin. Sykkeet vilkkui kuitenkin pitkän tovin näytöllä, ensin 147 ja sitten 151 <3 Vähän anturia liikauttauessa omat sykkeet olivat 50 kieppeillä. Muuten kaiuttimesta kuului kummallinen liikahdus kun vauvan sykkeet vaihtuivat korkeammiksi? :-D Vähän hassua! <3

torstai 30. elokuuta 2012

Rv 12+1

Olipas erikoinen aamu täällä, hyvällä tavallla. Mun pikkusisko tuli Tampereen junasta aamulla hakemaan multa autoa, jolla ajaa sit porukoiden luokse. Mekin mennään S:n kanssa huomenna porukoille, sillä äiti täyttää 50v ja äidin äiti 80v. Meillä on siis kekkerit! :-) 
Joka tapauksessa sanoin sit pikkusiskolle että "Ainii, mun piti vaan kertoa sulle että susta tulee TÄTI!" Sen ilme vähän venähti, sit se ei meinannut uskoa mutta ei paljoo vakuutteluja vaatinut kun näytin mun pömpön. :-D Sitten se reppana alko tihrustamaan itkua ja halas mua.<3 Ja halusi kuulemma olla "kummitäti" vaikkei meillä ristiäisiä tule olemaankaan. :-D Oli vähän söpö aamu!

Nyt mun koko perhe tietää tästä, isosiskoa ja iskää myöten. Äiti oli kertonut niille muutamia päiviä sitten ja ne oli ottaneet asian tosi hyvin. :-) Kiva mennä huomenna kotiin ja nähdä kaikkia nyt kun kaikki tietää. 

Mainitsinkin eilisessä postauksen kommenttiosiossa et tilasin sen dopplerin. Nyt vaan odotellaan sen saapumista. Ja mietin et voisin tosiaan odotuksen jälkeen yrittää myydä sen sopivalla hinnalla, pitää vaan säästää varmaan kuitit sun muut et on todistusmateriaalia et on tullu noin paljon siitä maksettua! Mainitsin asiasta äidilleni ja hän ei pitänyt ajatuksesta ollenkaan että olin tällaisen pistänyt tilaukseen. Aiheuttaa kuulemma hirmu stressiä jos en löydä ääniä.. Ähh tuli vähän mälsä olo kun se sano tolleen. Vaikka toki tiiän että asia on niin... Oon jopa miettinyt pitäskö se sittenki vaan palauttaa kun tulee. :-D

Lisäsin myös tuonne alapalkin toimintoihin ton "Luettu" -kohdan. Vihdoinkin osasin sen ränklätä tähän! Nyt ne anonyymitki jotka lukee voi vaivattomasti klikata ruutua ja mää näen kuinka monta täällä käykään! :-)

keskiviikko 29. elokuuta 2012

Rv 12+0 !!

13. Raskausviikko starttaa nyt, enkä vois olla onnellisempi että kaikki on tähänkin asti mennyt hyvin. <3

11 päivää np-ultraan!! Olen siis alkanut jo laskemaan päivä kun näen taas pikkuisen. :-)

Olen mietiskellyt kuumeisesti myös kotidopplerin hankintaa?? Mitä mieltä olette?? Mua vaan huolettaa että jään koukkuun siihen laitteeseen, ja mitä sitten jos en aina löydäkään sydänääniä? Olisin todella kauhuissani silloin.. Mutta toisaalta musta tuntuu että haluaisin sen, ei mikään vetäis vertoja sille tunteelle että voisin kuunnella vauvan sydämen jumpsutusta periaatteessa milloin haluaisin...

kuva: google