Tänne on saapunut väsymys. En tiedä johtuuko tää tästä helvetinmoisesta (anteeksi kielenkäyttöni mutku vituttaa) flunssasta vai mistä, mutta täällä se nyt on. Olen nukkunut koko viime viikon yli 8 h öitä suunnilleen, joten ei tässä mitään univelkaakaan ole. Väsyttää vaan niin, että vois nukahtaa istualteen.
Raskausoireet tuntuvat melkein loistavan poissaolollaan! Tissit ovat olleet koko ajan kipeät, ja aamuisin ne ovat erityisen pinkeät..? Kohdun seuduilta vihloo silloin tällöin niinkun olen kirjoittanutkin, mutta mitään etovaa oloa ei juuri ole ollut! Odotan todellakin koska se kuuluisa pahoinvointi alkaa, omg. Vihaan maailman eniten nimittäin oksentamista, sain siitä jotku ihme traumat lapsena. Vai oliko se sit teini-iässä kun piti krapulapäissään antaa välillä ylen. =D Jokatapauksessa, harva siitä puuhasta pitää. Luin jostain netistä taas, että se pahoinvointi alkas joskus rv 7+ ? Vai onko se sit ihan yksilöllistä...
Jänskättää kyllä tulevat viikot. 2,5 vkon päästä on suunnilleen se eka neuvola ja sen jälkiin se varhaisultra. Toivottavasti kaikki menee hyvin.
Tässä hiukan lauantai päivän episodia...
Tänään kaupassa ollessa sattui todella outo juttu. Aamulla mietiskelin erästä tyyppiä, sanotaan nyt vaikka Kalleksi, jonka kanssa mulla oli suhteen tynkää ennen tätä nykyistäni eli Samppaa. Mietin vaan mitä Kallelle kuuluu, sillä hänen näkemisestään on kulunut vuosia. Suhde loppui todella nopeasti, sillä olimme molemmat tulisia luonteita. Vaikkakin Kalle oli reippaasti minua vanhempi, ainoa hieno asia suhteessa oli uskomaton seksielämä. Mutta uskokaa vaan, se ei kanna pitkälle arjessa.
Kallella oli kaiken lisäksi 2-vuotias lapsi hämmentämässä kuvioita. Noh, lapseen suhteemme ei kyllä kaatunut mutta joka tapauksessa. Tänään Prismaan astellessamme haahuilin jollain dvd hyllyllä keskittyneenä, kun Samppa oli hakemassa omia juttujansa. Vähän ajan päästä vieressäni seisoi Kalle! Näytin varmaan hauskalta, mutta ei se nyt mieluisa ylläri ollut. En nimittäin harrasta eksien kanssa kaveeraamista, missään muodossa. En ole koskaan harrastanut. Siinä tekopirteästi kyselin mitä kuuluu, eikä vissiin kauheen hyvää kuulunu. Äijä oli sinkkuna, näytti lihoneelta ja yritti lopuksi vielä iskeä mut takaisin. Öhh, heiluttelin sitten nimetöntä vähän nokan edestä, että juna meni jo. =D
weheartit.com
Se nimittäin lähti ovet paukkuen aikanaan, enkä sen jälkeen avannutkaan enää ovea, saatikka vastannut puheluihin. Kukaan aikuinen ihminen ei käyttäydy noin. Mut annoin kyl ymmärtää et elämä hymyilee. En tosin kehdannut raskaudesta kertoa, ois voinut kirpasta. Ilmeestä näki muutenkin, että jotain ois voinut ehkä tehdä aikanaan toisin. Mut mulle tuli hyvä mieli, aika ilkeetä! Kaiken lisäks se vielä lopuksi siinä tokas, että ei sit vissiin kannata enää tekstailla sulle. Hän on siis tekstaillut pari vuotta vanhaan numerooni, ja viestejä en tietenkään ole saanut. =D Sanoin vaan, et jatkossa ei varmaan kannate niitä lähetellä. Toivotin hyvät jatkot ja that's it! Elämä on kummallista välillä.
weheartit.com
Olen kylläkin maailman onnellisin, että mulla on ihana rakas Samppaseni<3 Ja me saadaan rakkauslapsi, hihi. Enkä ole mikään "toinen nainen", uusi naisystävä tai äitipuoli. Mitä olisin suhteessa Kallen kanssa. Kallella oli lapsi, josta kyllä välitin. Mutta se teki minusta äitipuolen. Kalle sanoi myös aikanaan ettei tiedä haluaako lapsia enempää! Mikä olis ollut mua kohtaan väärin. Eikä Kallen exä, eli lapsen äiti, pitänyt musta ollenkaan. Olin vaan joku "toinen nainen". Siitä suhteesta lähtien olen karttanut uusioperheitä, enkä toivo sellaista omalle kohdalle tulevaisuudessa. Siihen liittyy liikaa osapuolia, rikkonaisuutta.
weheartit.com
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Heiss, jätähän ajatuksesi tähän ja vastailen heti kun ehdin! :o)