Tänään se sit tapahtui, näin ihka ensimmäisen synnytyksen! Lähinnä se meni vaan silmät pyöreinä katsoessa vieressä miten se tapahtui. Siis ei voi sanoin kuvailla, melko uskomatonta! Kaikkeen me naiset ollaankin kykeneviä!! Miehet on kyllä meidän rinnalla vähän mitättömiä. ;D Toki lopputuloksen aikaansaamiseksi tarvitaan se mies, mutta että nainen kantaa lapsen ja suoriutuu vielä loppuhuipennuksesta.
En ole siis ikinä nähnyt mitään noin ihmeellistä, (omalla tavallaan kaunista) ja hienoa! Olen häkeltynyt, sydän pakahtuneena pariskunnan onnesta.. Jotenkin se nyt kyllä konkretisoitui mulle, koko homman kulku. Ja kaikkine raadollisuuksineen. Se ei ollut kovin helppo, sillä vauva meinasi jumittua siihen "suulle", sillä hänellä oli napanuora tiukasti kahteen otteeseen kaulan ympärillä, ja siksi ulos pääseminen oli hidasta. Onneksi kaikki sujui lopulta hyvin. :o)
Ei mun vauvakuume ainakaan laantunut. On se kipu kaiken sen arvoista, varmasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Heiss, jätähän ajatuksesi tähän ja vastailen heti kun ehdin! :o)