maanantai 26. marraskuuta 2012

Rv 24+4

Voi veljet. Eilinen päivä muutettiin mun vanhempien avustukselle, ilman niitä mistään ei olis tullut mitään! Ja S vielä KEHTASI sitä ennen vängätä, ettei me todellakaan tarvita niiden apua. Siis voi elämä eetä tuo mies ottaa mua päähän. Äiti pakkasi suurimman osan tavaroista ja laittoi paikoilleen uudessa asunnossa. Musta ei juuri ollut hyötyä tässä helvetillisessä olotilassa. Meinaan mulla on varmaan joku jättimäinen mätäpaise kurkussa, siltä ainakin tuntuu!! Kurkku ei ikänä ole ollut näin kipeä, puhuminen sattuu, yskiminen vielä enemmän jne. Ekaa kertaa elämässä kurkkukipu on rajoittanut myös mun yöuniani. En ole nukkunut 2 yöhön juuri ollenkaan, vaan sen sijaan keitellyt teetä, yrittänyt itkeä (sekään ei onnistu kun sattuu kurkkuun niin maan perk..) ja kironnut elämääni uudessa osoitteessa jo alimpaan helvettiin. SILLÄ AIKAA kun S vetelee kauneusuniaan! Jep jep.

Olin todella stressissä eilen kun muutettiin, tuntui että mun nuppi hajoaa siihen paikkaan. Kaikki se tavaramäärä sinne paljon pienempään asuntoon jossa ei ole kuin yksi vaatekaappi! Tällä hetkellä nurkissa lojuu ikea säkkejä täynnä tavaroita ja vailla paikkaa, mutta Samppaahan se ei liikauta pätkän vertaa. Hienointa on se, ettei mulla ole varaa itsellä ostella mitään saatanan säilytystiloja MUN tavaroille!

Kun ihmeen kaupalla päästiin eiliseen iltaan ja uuteen asuntoon. Olin todella kuollut, niin henkisesti kuin fyysisesti ja edellisenä yönä saavuttanut unta huikeat 2h. Istuttiin sohvalle ja S alkaa tivaamaan, että jooh, kyllä hänen on saatava isompi televisio, eihän tosta 32" ole mihinkään. Ensin mulkaisin vain S:aa vihjaten tukkimaan turpansa, tästä televisiosta ollaan tingattu ennenkin, eikä se todellakaan ole hankintalistan kärjessä MUN mielestäni. No siitähän se vaan innostu kun huomasi vielä mun hirvittävän olotilan ja kurkkukivun, jonka vuoksi en voinut juuri avata suutani. Lopulta saatiin kunnon riita aikaseksi koska S jatkoi tivaamista ja mä aloin räyhätä käheän ääneni kanssa siihen pisteeseen, että mun kurkku oli ihan tulessa. Tämän jälkeen S alkoi vaan nyyhkyttämään kuinka ilkeä minä olen muka häntä kohtaan! Uskomatonta paskaa. Painelin nukkumaan klo 21 maissa ja S ilmoitti lähtevänsä mummolaan syömään. KYLLÄ VAIN! Sinne hän myös meni ja tuli kiltisti klo 23:30 aikoihin kuorsaamaan prinsessauniaan kun minä siirryin jälleen keittelemään teetä keittiön puolelle. Ainiin, kyllä se vielä kehtasi vittuilla nukkumaan tullessa että "Onko kurkku vielä kipeä?" Siis voi jumalauta. Mun ääni siis kuulostaa lähinnä möreän miespuolisen juopon ääneltä, joka on tenuttanut viimeiset 40 vuotta.

Tällä hetkellä oon vaan loppu. Toki tämä mun olotila kärjistää jälleen kaiken, koska en ole nukkunut pariin vuorokauteen. Kaikki asiat on huonosti. En tiedä olenko nyt jälleen kironnut jo valmiiksi meidän "uuden alun" ja jos tämä jatkuu, niin se ei tule jatkumaan hyvin.... Huomenna pitäis muka mennä kouluun, ei tuu kesää...

En tiedä koska pääsen nettiin kun meidän kämpillä ei ole vielä nettiä. Toki Samppa on hakenut äidiltänsä itsellensä nettitikun, jotta hän pääsee nettiin. Nytkin aamulla ensimmäisenä kun sai simmunsa auki niin siirtyi koneellensa datailemaan. Minä otin koneeni ja tulin tänne entiselle kämpilleni nettiin, sekä hakemaan loput ruuat jääkaapista mukaan. Pitäs varmaan lähteä apteekkiin hakemaan jotain ainetta millä sais puudutettua koko nielun, en kestä enään tätä oloa!

Palataan.

3 kommenttia:

  1. Oi voi, muutto rasittaa kyllä parisuhdetta ihan hirveästi. Itse muutin pari vuotta sitten yhteen miehen kanssa ja siinä samassa saatiin aikaiseksi ensimmäinen kunnon riita. Totesin silloin että mehän ei muuteta täältä ainakaan pariin vuoteen, henkisesti liian raskasta.

    Toivottavasti sun olo helpottuu pian ja saatte kodin järjestykseen!

    VastaaPoista
  2. Uusi lukija ilmottautuu! Pikadiagnoosi kurkkukivusta, jos ei oikeesti tunnu normaalilta flunssalta: paise kurkussa, itsellä ollut sama ja helpotti vasta puhkaisemisella. Kurkkaa kurkkuun jos pystyt taskulampun kanssa, tai mene ainakin ajoissa lääkäriin! Ettei tule tulehduksia.

    Ja fiilaan kyllä nuo miehen kanssa koetut onnen hetket. Ei ne vaan tajuu. Oikeesti. Se on iskenyt omaan tajuntaan tässä oman raskauden aikana....

    VastaaPoista
  3. Emppu: Jospa se tästä kun tämä olotila tosiaan helpottuu. Muutot on kyllä ihan hirveitä, en voi sietää niitä!

    Jt: Tervetuloa uusi lukija, olenkin käynyt kurkkimassa jo aiemmin sinun blogiasi. :) Onneksi mulla ei ollut tuota paisetta kurkussa, olen kuullut että sen puhkaiseminen ei ole miellyttävimmästä päästä (toki helpottaa oloa varmasti!) JA kyllä,, miehet ei vaan tajuu. :(

    VastaaPoista

Heiss, jätähän ajatuksesi tähän ja vastailen heti kun ehdin! :o)