Saatanan vappuyllätys

Siis en voi sille mitään mutta mun mielentila ei ole rauhoittunut yön aikana. Olen pohtinut miksi ihmeessä Samppa meni tekemään tuollaisen vedon tässä vaiheessa? En keksi muuta syytä kuin sen, että kerroin antavani hänelle tosiaan tämän kesän aikaa kunnostautua. ELI TOISIN SANOEN hän oletti nyt mun vaan nielaisevan tämän autokaupan, olinhan luvannut antaa hänelle muutaman lisäkuukauden... Voi helvetti sanon minä!

Siis tajuaako se munapää mitään?? Jotenkin tuli niin vahvasti taas sellainen tunne, ettei mulla ole mitään arvoa tässä parisuhteessa. Tai mulla ja Nuutilla! S lässyttää kaikessa jostain vitun tasavertaisuudesta, eikä itse kysele multa mitään tehdessään tuollaisia ostoja?! Ja minä kun kirjoittelin eilen vielä maistraatin lappuihin S:n sukunimen pojalle ja kyselin vielä "lupaa" S:lta laittaa pojalle haluamani kolme nimeä. Nyt en ihmettelekään miksi S:aa ei enään eilen haitannut yhtään pojan kolme nimeä, joista hän aiemmin ei pitänyt ollenkaan! Olin myös mielessäni ajatellut että voisin suostua yhteishuoltajuuteen sitä aikani netistä tukailtuani. Mutta nyt iski taas se raivo, jonka vallassa haluan omia pojan täysin. 

Asiasta tuohon yhteishuoltajuuteen. Lähetin lastenvalvojalle sähköpostia että mua mietiyttää tuo yhteishuoltajuus S:n kanssa kun meillä on niin paljon erimielisyyksiä kaikesta, että mikähän on eron tullessa lapsen kannalta paras vaihtehto. Tai kuinka käytännön asiat lapsen kannalta sujuisivat mutkattomimmin. Sossun tädiltä tuli "tyly" vastaus kuinka hän ei kuulemma ymmärrä mikä yhteishuoltajuudessa minua niin mietityttää, kun hän oletti että kasvatamme lapsemme yhdessä. Ja että yhteishuoltajuus paperit olisi nyt kätevintä kirjoittaa vaan isyyden tunnustamisen yhteydessä. 

Siis onko toi teistä kauheesti informaatiota antavaa??? Me nyt sitten mennään S:n kanssa PE klo 10 aamulla tän tädin luo näiden asioiden tiimoilta, ja S aikoo sanoa haluavansa yhteishuoltajuuden. Mitähän helvettiä mun nyt pitäis tehdä? Onko järkevämpää pitää yksinhuoltajuus jos me kerran tullaan eroamaankin? Miten perustelen sitä, että haluan yksinhuoltajuuden? Lastenvalvoja selkeästi viestissään korosti yhteishuoltajuuden tärkeyttä!

Mutta palatakseni auto asiaan, S käveli muina miehinä eilettäin meille sisään tuttu paskamainen virne naamallaan. Menin sitä eteiseen vastaan poika kainalossa ja kysyin että mikäs helvetin auto se tuo on? Vastaus tuli tietenkin ylimielisestä että "no autohan se." Sen jälkeen äiti tajusi lähteä ulkoiluttamaan koiraa ja isäkin oli sopivasti reissussa, jäätiin siis kolmistaan. Tosin me ei puhuttu seuraavaan kahteen tuntiin mitään, istuttiin vaan hiljaa sohvalla. Minä imetin poikaa ja pidin happaman ilmeeni, S ei sanonut tai tehnyt mitään.

Mun mielestä sen olisi pitänyt avata se saatanan keskustelu siitä autosta, hyvitellä mua ja yrittää selittää itsensä ulos siitä suosta missä se mun mielen sisälläni oli! Mutta EI. Se idiootti vaan istui ja ajatteli varmaan ihanaa urheiluautoansa, mikä olisi nyt sen oma pieni vauva mitä vahata koko kesä! Lopulta kun avasin sanaisen arkkuni liittyen autoon, S:n puolustuslause oli että "sehän on vaan auto!" VAAN AUTO? Kerroin että kyllä mua ihan periaatteestakin nyt ottaa melkosesti pannuun tää touhu. 

Se on ihan oikeesti viime viikot surffailu yömyöhät koneella ja nukkunut sohvalla, eikä oo puhunut mulle mitään ylimääräisiä "muista hommistaan". Mulla on sellanen tunne, että S saa ihan kaiken haluamansa periksi! Sen ei tarvi hoitaa poikaa, sen ei tarvitse olla edes kiinnostunut koko pojan hoitamisesta, se saa olla yksin kämpillä ja nukkua yönsä rauhassa, se saa istua illat pitkät missä haluaa ja datailla yömyöhät, ja nyt vielä ajella uudella munanjatkeellansa ympäri kyliä! Sitten se halusi päättää pojan sukunimen, se halusi päättää pojan etunimen, se haluaa yhteishuoltajuuden... MITÄ VIELÄ?!

S:n isä oli kuulemma ostanut meille kuitenkin kaksi Liberon isoa vaippapakettia. Mitä helvettiä?! Yrittikö se jotenkin S:n puolesta hyvitellä kaikkea tätä  tai omaa viime aikaista toilailuaan kahdella vaippapaketilla mulle? Lohduttaa ihan helvetisti....