Kävin eilen toistamiseen sokerirasituksessa ja paastoarvo oli jälleen 5,3, eli juuri se määritelty raja-arvo. Tunnin ja kahden tunnin arvot olivat täysin normaalit. Kävi siis samalla tavalla kun N:n odotusaikana aikanaan. Nyt saan taas sen raskausdiabetesleiman äitiyskorttiin ja pikku saarnan. Ja sitten vielä ne mittailut, njäh. Tympäsee! Mut painonnousu on ollut suht kohtuullista ja vatsa nyt ei ainakaan oo sen enempää kasvanut kuin N:n odotusaikanakaan. Sf-mitta menee keskitason alapuolella tasaisesti.
Jos nyt heittäisin ennusteen, niin luulen että poika tulee oleen samaa kokoluokkaa oleva (kuin N) noin 3,5 -kiloinen yliaikainen pötkö. :) Pelkään jo että tämäkin synnytys menee samalla kaavalla, eli että joudun vielä käynnistykseen ja vauva on väärässä tarjonnassa että saan pukertaa sitä sen tunnin taas maailmaan! Hyvähän se on pelätä jo pahinta. :D Mut todellisuudessa haluaisin todella tietää mitä on kun synnytys lähtee spontaanisti käyntiin ja ponnistusvaihe kestäisi max. 10min! Ja kotiin pääsisi parissa päivässä. Mua ei houkuttaisi olla Nuutista erossa paria viikkoa... Muistatte varmaan että N:n synnytys oli viikon homma kaiken kaikkiaan odotteluineen ja ballonki-kärsimyksineen (sitä ei muuten asteta enää ikinä uusiks mulle!) Toivotaan siis että pääsisin vähän nopeammalla toiminnalla tällä kertaa.
Tänään lähdetäänkin sit tunturiin lomaileen pariksi päivää ja nyt onkin jo kiire pakkailemaan! Palaillaan toverit. xoxo
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Heiss, jätähän ajatuksesi tähän ja vastailen heti kun ehdin! :o)