 |
| Yllä ensimmäinen testi kp35 ja alempana tän aamuinen testi kp37. |
Noniin, kuten nähdä saattaa, viiva on tainnut vahvistua... Ennen N:a oisin jo hullunlailla googlannut hcg-hormonin noususta ja laskusta ja minkä värinen viivan kuuluisi olla. Noh, siinä mielessä olen aika stressivapaa odottava äiti. :D En tiedä miksi kaikki on aina niin paniikinomaista ekassa raskaudessa?? Oireista sen verran, että eilettäin esiityi lievää kuvotusta ja ruokahaluttomuutta. Rinnat on kummalliset, ei varsinaisesti kipeät mutta vihlovat ja tuntuu epämukavalta koskea niitä. Alavatsalla samat nippailut, paineentunne, mutta ei kipuja. Mun aknemainen iho poskilla on myös hävinnyt, kun yleensä menkkojen aikaan naama räjähtää suorastaan käsiin.
Kaiken huippuna ette ehkä usko (enkä meinaa uskoa itsekään) mutta mies ei missään vaiheessa ole tullut mun sisään, ja tässä on silti tulos. Siis voisin pistää vaikka pääni pantiksi asiasta, ja samoin hän itse. Meinasinhan melkein kuristaa hänet kun käskin tunnustamaan, jos näin muka pääsi sillä kerralla käymään. Eli ne kaikki legendaariset "touhutipoista ei tule raskaaksi" fraasit ei pidä paikkaansa. Tai sitten miehet tosiaan voivat ejakuloida ennen aikojaan tuntematta mitään, ja silti tulla jälkeepäin uudelleen?? En tiedä, jotenkin tuo jälkimmäinen kuulostaa ihan yhtä tyhmältä kun ensimmäinenkin vaihtoehto.
Kaiken huippuna ette ehkä usko (enkä meinaa uskoa itsekään) mutta mies ei missään vaiheessa ole tullut mun sisään, ja tässä on silti tulos. Siis voisin pistää vaikka pääni pantiksi asiasta, ja samoin hän itse. Meinasinhan melkein kuristaa hänet kun käskin tunnustamaan, jos näin muka pääsi sillä kerralla käymään. Eli ne kaikki legendaariset "touhutipoista ei tule raskaaksi" fraasit ei pidä paikkaansa. Tai sitten miehet tosiaan voivat ejakuloida ennen aikojaan tuntematta mitään, ja silti tulla jälkeepäin uudelleen?? En tiedä, jotenkin tuo jälkimmäinen kuulostaa ihan yhtä tyhmältä kun ensimmäinenkin vaihtoehto.
En edelleenkään tiedä mitä teen. Tiedän kyllä mitä haluaisin tehdä, mutta en tiedä onko se oikea ratkaisu. Jotenkin vaan niin mysteerinen tuo viiva on. Mun ovulaation piti olla lähes viikko aiemmin mitä me hässittiin, mies ei edes tullut jne.. Ja SILTI tuo viiva on tuossa. Jotenkin vaan on sellainen olo, että oisko tän vaan tarkoitettu sit menevän näin? Tällä hetkellä mun pää ei kestä ajatusta keskeytyksestä, mutta pitäminenkin tuntuu tietyllä tavalla riskaabelilta. Mun ja poikaystävän välit on silti hyvät ja lämpimät, mietiskellään. :)
Tahdon vaan sanoa, että mikäli päädyt lapsen pitämään, niin pärjäät varmasti. Menee tilanne minkälaiseksi hyvänsä, niin sä olet jo ihana äiti yhdelle ja varmasti osaat olla sitä toisellekin. Yhdessä tai yksin, nyt ja aina.
VastaaPoistaJa sepä on juuri niin, että raskaaksi voi kyllä tulla pienimmästäkin pisarasta ja ovulaatiokin tarjoaa mahdollisuuden raskauteen aika monen päivän ajan... Ja silti minäkin olen taipuvainen uskomaan että jos noin moni epätodennäköisyys osuu kohdalle, niin ehkä se on tosiaan tarkoitettu :)
Hei Sinä. Ja kiitos viestistä. <3 Ihanasti sanottu. Me on hienosti pärjätty N:n kanssa ja oon yrittänyt parhaani äitinä, eihän sitä enempää voikaan. Elämä yllättää.. :)
PoistaChardonnay sinun kommenttisi ei tänne ilmestynyt jostain syystä vaikka sen julkaisinkin. Mutta silti lämmin kiitos siitä ja tsempeistä. <3
VastaaPoistaIlmestyi se, mutta edelliseen tekstiin, sinne sen kirjoitinkin :)
PoistaHups. :D
PoistaSaanko kysyä, miksette käyttäneet ehkäisyä?
VastaaPoistaNo itseasiassa, et saa.
PoistaEn halua pelotella, mutta tiedän useita, jotka ovat abortin jälkeen masentuneet pahasti. Ja siis siksi, että sitä tehdessään eivät olekaan olleet täysin varmoja, ja asia on alkanut kummitella mielessä jälkikäteen. Joten jos yhtään tuntuu siltä, että lapsi olisi yhtään haluttu ja yhtään mahdollista pitää, kannattaa toimia sen mukaan eikä yrittää järkeilemällä kääntää omaa päätä. Alitajunta pistää pian myöhemmin vastaan...
VastaaPoistaEn sano että kaikille kävisi näin, mutta tosiaan perustan mielipiteeni siihen, että näin voi käydä.
Tsemppiä kuitenkin, päätitte mitä tahansa. :)
Totta tuokin, sillä harkitsenkin tarkkaan. :)
PoistaOlen samaa mieltä, että abortti on sellainen asia, että siitä kannattaa olla täysin varma eikä sitä myöskään pidä tehdä toisen mieliksi tai painostuksen alla. Moni on tehnyt abortin pelastaakseen parisuhteensa, kun toinen ei ole lasta halunnut, mutta keskinäinen rakkaus ja luottamus on kokenut siitä liian ison kolauksen ja suhde on päättynyt kuitenkin. Onneksi teillä on ilmeisesti avoimet ja hyvät välit ja pystytte keskustelemaan tästä.
VastaaPoistaTsemppiä kovasti mihin sitten päädyttekin! Ja sinä pärjäät kyllä varmasti, miehen kanssa tai ilman!
Kiitos Heli <3 Koen abortin myös todella vakavana ja moniuloitteisena asiana. Silti miehet eivät sitä samalla tavalla koe, ja pyrkivät selkeästi paljon järkeistämään asioita. Olen tällä hetkellä lapsen pitämisen kannalla, ja mieleni on kyllä jopa kypsynyt niin, että haluaisin pitää lapsen vaikka jäisin yksinkin näiden kahden kanssa. Uskon että pärjäisin, mutta toivotaan ettei tarvitse pärjätä yksin. :)
PoistaAbortti on miehelle sillä lailla helpompi asia, että se ei tapahdu heidän kehonsa sisällä. Miehet säästyvät myös raskauden alkamiseen ja päättymiseen liittyviltä hormonivaihteluilta, joilla on suuri vaikutus mielialaan. Insinöörinä mielelläni järkeistäisin asioita, mutta tämä on kyllä niitä juttuja, joissa liian pitkälle järkeistäminen ei vain toimi ainakaan naisen näkökulmasta.
PoistaKuulostaa siltä, että olet jo päätöksesi tehnyt. Anna kuitenkin asialle vielä aikaa, ei tarvitse hätäillä kumpaankaan suuntaan. Toivottavasti mies pysyy tukenasi!
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaKiitos tsempistä <3 Joo kaikenlaisia teorioita on tullut pyöriteltyä mielessä, tuo sanomasi voisi hyvinkin olla totta ja sitä mitä meille on nyt käynyt. Kyllä se mieli kummasti alkaa jäsennellä tätä asiaa ja olen tosiaan niin kiintynyt jo ajatukseen kesävauvasta, vaikka muutama päivä sitten en tiennyt mitä ajatella.
Poista