lauantai 14. syyskuuta 2013

Mun pian puolivuotias palleroni!

Heissan vaan, elossa ollaan! En vaan oo saanut aikaiseksi rustata tänne mitään. Käyn kyllä lukeen muiden blogeja, mutta en tiedä mistä itse kirjoittelisin. Väliin on kyllä tunteita ja ajatuksia (myös se meidän päivä -postaus on toteutuksen alla kun eräs lukija sitä toivoi:)) mistä voisi kirjoittaa, mutta olen heittäytynyt laiskaksi. Olen keskittynyt viimeiset kaksi viikkoa myös uuteen elämänmuutokseeni, nimittäin treenamiseen ja terveellisemmän ruokavalion hiomiseen. Eilettäin vietin "tankkauspäivää" ja vedin mm. kakkua, piirakkaa, karkkia, pakastepitsaa ja yhden SIIDERIN. Jepjep, ja päähänhän se humahti kun en kahteen vuoteen mitään oo ottanut. Uni tuli nopeesti, ja Strongbow maistui hyvältä. :) Sitä ennen pumppasin rinnat tyhjiksi ja Nuutti sai yöllä sit pullosta maitonsa, hyvin toimi!

Tollanen tankkailu nyt ei ehkä kaikkien mielestä oo järkevää, mutta mulla toimii! Ja kun tavoitteena on painonpudotus ja timmiytyminen, niin niitä herkkuja ei voi usuttaa joka päiväiseen elämään tällä hetkellä. Pari kiloa on sulanut fläsää veks, mutta tänä aamuna kyllä keljutti astua vaa'alle kun ne pari kiloo oli nesteen muodossa takas eilisen johdosta! :D

Tein ihan sairrrrrraan hyvää Banoffee -kakkua! Suolaisena piirakkana oli Thai-piirakka, mikä on mun klassikko ja se on peräisin Kinuskikissa-blogista. Niiiin HYVÄÄ! Kahvisteltiin siis eilettäin mun porukoiden ja isovanhempien kanssa Nuutin tulevaa puolivuotis päivää. Kiva päivä oli. :)

BANOFFEE, MMMmmm!

Thai-piirakka

Nojoo, tänne kuuuu siis perus arkea! Välillä on yksinäistä, välillä vituttaa, väsyttää ja niin edelleen. On kuitenkin hyviäkin päiviä ja hyviä hetkiä! Hetkiä kun oon onnellinen tästä elämäntilanteestani, olen oman elämäni herra pitkälti.

Pari päivää sitten vedin kuitenkin herneen nenuun Sampalle. Se kun on tosiaan tässä käydessään lässyttänyt ja tunnustanut jopa rakkauttaan mulle ajoittain. Olen pyrkinyt oleen neutraali, koska väliin se käyttäytyy taas todella kylmästikkin mua kohtaan, ja voi olla ettei puhukaan kun muutaman sanan tullessaan katsoon Nuuttia. Tai jos yritän ohjeistaa sitä jossain Nuutin hoitoon liittyvässä asiassa niin se sanoo tylysti että "Tiedän kyllä, ei tarvii selitellä!", joopajoo... Joka tapauksessa, pari päivää sitten olin leipomassa juurikin edellä mainittuja luomuksia ja unohdin kaupasta ostaa tarpeeksi voita. No S sattui soittamaan mulle iltapäivällä töidensä jälkeen sopivasti ja pyysin että tulisko katsoon Nuuttia kun mulla ois leipomiset vaiheessa ja se kitisi vaan koko aika. S tokaisi että hänellä on nyt muita hommia (yllättäen!). Sanoin et okei, ja puhelu päättyi. Tajusin voin puuttumisen puoli tuntia siitä ja soitin josko S voisi nakata edes sen voipaketin mulle, kun mulla kiehui kondensoitu maito liedellä kolmen tunnin ajan enkä voinut poistua kauppaan. Niin arvata saattaa ne Sampan muut hommat, se oli NUKKUMASSA. Voi helvetti ku mua ärsytti... Lopulta se toi kahden tunnin päästä siitä mulle sen kirotun voipakan, ja sanoi kuinka ei hän voi singahdella tosta noin vaan mun luo koska hänellä on omakin elämä! Mulla otti kyllä niin ohraleipä sinä päivänä, käskin sen kadota ja nopeesti. Ja S teki työtä käskettyä, ja ollut varmaan tosi onnellinen kun ei kuule musta mitään tänä viikonloppuna. Sehän tietää sille tosi rauhallista ja unentäytteistä viikonloppua.

Silloin havahduin taas sieltä vaaleanpunaisesta pilvilinnastani, että tosiaan, Sampallahan on se oma elämä ja mulla ja Nuutilla oma. Ei me eletä enää sitä yhteistä elämää. Sampan on tästä lähtien siinä tapauksessa turha lässyttää rakkaudentäytteisiä valheitansa mulle. Se ei ansaitse meitä. Jos se ansaitsisi, se tekisi kaikkensa meidän eteen. Haluaisi auttaa, hoitaa Nuuttia pyytämättä ja tehdä meidän eteen asioita.. Viettää vapaa-aikansa meidän kanssa. Tästä lähtien MINÄ olen se KYLMÄ KIVI. Se käy 3 x viikkoon kattoon Nuuttia sen 1,5h kun minä käyn salilla huhkimassa itselleni sitä fitness kissan vartaloa! S voi nuolla näppejänsä siellä omassa kodissaan. En jumalauta enää työnnä itseäni kaappiin ja odottele että mun mielikuvat perhe-elämästä toteutus. Alan opetteleen tätä hetkessä elämistä! Haaveilemaan mun ja Nuutin tulevasta! Kaikki itsesäälissä rypemiset, Sampan ikävöinnit ja haavekuvat - POIS NE MINUSTA!

4 kommenttia:

  1. Pian puolivuotiaita!!! Kuvitella ;) mahtavaa, että arki on lähtenyt rullaamaan! Ja anna itsellesi aikaa. Ei se ole helppoa kytkeä tunteita pois, varsinkin kun toisesta on aidosti välittänyt! Mutta luulen, että aikalisä pitkän kaavan mukaan on teidän suhteelle hyvä. Joko se yhdistää teidät tai erottaa! Turha miettiä sitä sen kummemmin :) kyl ne asiat järjestyy kaikesta huolimatta parhain päin! Mutta yhteen palaaminen ei varmasti ole nyt hyvä juttu. Sama varmasti vain toistuisi uudestaan ja uudestaan! Ja toisi lisää painolastia... ei ole helppoa olla yksin ja nostan sulle todellakin hattua!! Kaikista ei ole siihen, monet jopa tyytyvät huonoon suhteeseen kuin lopettavat suhteen :( olet rohkea ja poikasi parasta ajatteleva <33

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! Vastahan me puserrettiin nuo rakkauspakkaukset maailmaan? MIHIN tää aika menee?? Muistan sen päivän vielä kuin eilisen.<3

      Totta, ollaan jo hyvällä mallilla kun meillä on N:n kanssa oma koti. Ja me ollaan S:n kanssa virallisesti erottu. Toki niitä vanhoja tunteita ja mielikuvia siitä perhe-elämästä on vaikea kitkeä pois.. Näenhän Samppaa edelleen ja jos se lyö välillä löylyä kiukaalle sepittämällä omia kauniita sanojaan niiin... Kyllähän siinä alkaa ajattelemaan yhtä sun toista. Aina ollaan palattu kuitenkin niihin vanhoihin kuvioihin. Kai se vaan on hyväksyttävä tosi asiat..

      Päivä kerrallaan. Kyllä tulevaisuudella on varmaan paljon annettavaa vielä, en haluis alkaa synkistelemään loputtomiinkaan.. Mulla on haaveita.

      Kiitos kauniista sanoista, tuli tippa linssiin.<3

      Poista
  2. Mitä thai-piirakka pitää sisällään? :)

    VastaaPoista

Heiss, jätähän ajatuksesi tähän ja vastailen heti kun ehdin! :o)