Täällä on kärsivällisesti haudottu vilkasta vauvaa, joka ojentelee itseään tämän tästä. Tuntuu kuin jalat työntyisivät pian kylkieni läpi. Ajoittain olo on tukalampi (ainakin mitä enemmän syö!) ja ajoittain siedettävä.;) Mulla pyörähtää nyt myös vikat kolme viikkoa töitä käyntiin vielä. Viikko aikaa olleessa lääkärineuvolassa lekuri ois halunnut kirjoittaa mut jo saikulle loppu ajaksi. Mulla kun on verenpaineet jälleen tasaisesti kohonneet, pulssi hakkaa kovempaa kuin tarvisi edes tässä tilassa ja saan jotain lieviä rytmihäiriöitä näiden yötyöputkien jälkeen. :( Halusin kuitenkin vielä sinnitellä ja yrittää saada työt tehtyä hyvän palkan toivossa! Sain viime kuulta niin surkean palkan että kesäkuun loppuun asti saan kituuttaa taas.. En vihaa mitään muuta kuin sitä niin paljon, että joka sentti pitää laskea! Eli kymmenen yövuoroa kun kahlailis vielä läpi niin saan hyvillä mielin jäädä kotiin lepäileen.
Odotan kyllä tosi kovasti äitiyslomalle jäämistä. Täällä Lapissakin alkaa kesä tulemaan, lehtiin ilmestymään lehdet, ruoho vihertämään ja ilma lämpenemään tosissaan. Olen jotenkin tosi kiitollinen välillä kaikesta, vaikka tuntuu että on tässä koeteltukkin taas kerran. Parasta aikaa jäädä sitten äitiyslomalle odotteleen pikkuista ja nauttia koko kesästä oman perheen parissa! Tää on niin ainutkertaista että aion vaan nauttia joka hetkestä muistuttaen itseäni että en välttämättä enää ikinä koe tällaista pikkulapsiaikaa uudelleen. Olen miettinyt itsekseni, että en todellakaan enää helpolla aio lapsia alkaa tekemään vaikka joskus jonkun tapaisinkin. Sen tulisi olla todella TODELLA vakaalla pohjalla (vähintäänkin vuosia yhdessä, sitten naimisiin jne) ennenkuin suostuisin edes harkitsemaan lapsentekoa! :D Hah. Kyllä tää yh-mammailu siinä mielessä on nuorestakin naisesta vienyt mehut (ja vapautta), että en todellakaan ota ikinä enää yhtään riskiä minkään suhteen. Siinä vaiheessa kun kiva mies löytyy, hommaan sellaisen ehkäisyn että ei tarvii ikinä arpoo varmoja päiviä tai epävarmoja. :D
Ollaan N:n kans laiteltu vauvakamoja pikkuhiljaa paikoilleen, mut isoimmat laitellaan sit äippälomalla tietty. Olin tuossa viikko aikaa kovin myymässä vuoden 2013 Emmaljungiamme. Raahasin vintiltä kopat ja kaikki, pesin kaiken koneessa mitä sai pestä ja jynssäsin rungon ja renkaat ihanan kiiltäviksi! Sit otin kuvat ja ajattelin laittaa nettiin koko paketin myyntiin, mut sit tulinkin katumapäälle, enkä aiokaan myydä settiä. :D Musta aika kovaa tahtia noiden arvo laskee, koska me maksettiin muistaakseni tasan tonni tosta setistä aikanaan uutena ja nyt kun oisin 500e yrittänyt myydä, niin ei kyllä ilmaantunut halukkaita ostajia?! Ite yritin aikanaan tolla hintaa etsiä myös käytettynä tollasta settiä enkä mistään löytänyt. Nyt niitä tuntuukin olevan pilvin pimein. Ihme ilmiö. :D Oisin kovin halunnut alkaa hankkimaan itselleni Mountain buggy duet:ia, mut nyt se saa jäädä. Jätän noi Emmaljungat sitten mummolavaunuiksi kun itse en enää niitä tarvii. Kylläpä nuo siskotkin varmaan joskus lisääntyvät ja niille vaunuillekkin on mummolassa käyttöä. Nyt pitäs tosin hommata seisomalauta, mielellään istuimella, noihin nykyisiin yhdistelmiin.
Nojoo, nyt N alkaa heräilemään ja aamukahvitkin on hörpitty tässä sivussa. Mun pitäs tänään väkertää myös työhakemusta, sillä Suomen puolella paikkakunnallani olisi sh:n virka auki. Olen ollut kyseisessä paikassa juurikin aiemmin töissä ja tehnyt keikkaa paljon opiskeluaikoina. Toivon todella että saisin vakityön, olisi helpompi suunnitella tulevaisuuttakin. Mielenkiintoista nähdä onko tällä vaikutusta asiaan kun jään juuri äippälomalle....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Heiss, jätähän ajatuksesi tähän ja vastailen heti kun ehdin! :o)