sunnuntai 6. joulukuuta 2015

Voi elämä tätä olotilaa. Ellotus jatkuu ja on tosi paha olo koko ajan.:( No tällehän ei varmaan loppua näy vielä viikkokausiin. Tän pahoinvoinnin seurauksena mun henkinen kantti kärsii myös.. Kaikki tuntuu vaikealta ja väkisin vääntämiseltä. Ajoittain jopa tää ihmisen alku mun sisällä.. Se tuntuu välillä vastenmieliseltä. Luulen että johtunee tästä mun olotilasta nyt vaan.. Alan väsyä kun koko ajan  pitäs olla pää pöntössä!

Perjantainahan piti olla se varhaisultra. No eipäs ollutkaan kun lääkäri perui ajan. Päätin sitten olla menemättä koko ultraan ja kävin neuvolassa juttelemassa terkan kanssa. Meen sitten np-ultraan kun sen aika on, varmaan joskus kuukauden päästä? Neuvolassa päästin ulos sellasen vollotuksen tästä mun tilanteesta että oksat pois. Onneksi tuttu terkka suhtautui niin ihanasti, että sekin meinas itkettää vaan lisää itsessään.. (Hormonit!!)

Nyt vaan toivon kädet ja jalat ristissä ettei siellä ole kahta! En vaan kestäis sitä, en selviäis siitä. Joten toivotaan ettei mua kohdella niin julmasti. Väsyttää ihan julmetusti ja koitan nukkua aina kun mahdollista. Tosin se on mahdollista vaan N:n päikkäriaikaan päivisin. Tekis mieli vaan itkeä ja puhista.. On niin väsynyt olo ja kaikin puolin paska! Alotin taas työputken, joten on taas olsennuksessa pitelemistä jokunen vuorokausi. Arggg... Niin, ja löysin oikeasta rinnastani ison patin, mikä on kipeä. Pitäiskö huolestua? No huolestuin joka tapauksessa.

5 kommenttia:

  1. Voi sinua <3 Toisen odottaminen oli minullakin rankkaa, vaikka mieskin oli kuvioissa. Ensimmäinen kuitenkin vaatii huomiota eikä pääse samalla lailla lepäilemään kuin ensimmäistä odottaessa. Koeta saada itsellesi apua jo hyvissä ajoin. Tiesithän että tämän vuoden alusta voimaan tulleen lain nojalla lapsiperheille täytyy olla saatavissa perhetyötä myös ilman lastensuojelutilannetta. Kannattaa ottaa oman kunnan systeemeistä selvää! Käy myös ihmeessä näyttämässä pattia lääkärille mahdollisimman pian! Jos siinä on jotain on parasta päästä hoitoon mahdollisimman pian, jos ei ole mitään säästyt turhalta huolehtimiselta. Tsemppiä ja voimia! Selviät kyllä, vaikkei se aina helppoa olekaan!

    VastaaPoista
  2. Olen alusta asti lukenut mutten koskaan kommentoinut. Minulla on kaksi lasta ja olen yksinhuoltaja. Ikäeroa tytöillä on 1v8kk ja toisen odotuksen aikana jäin yksin. Tosin hyvin samanlainen suhde oli kuin sinun ja s:n eli hyvä että ero tuli. Raskausaika oli kamalaa yksin, välillä mietin teinkö oikein kun pidin "vahinko" lapsen. Nyt tiedän että tein oikein. Jokainen lapsi on siunaus ja vaikka rankkaa on niin en voisi kuvitella elämääni ilman näitä. ❤ nyt siis tytöillä ikää 3kk ja 1v11kk. Maailman isoin voimahali sinulle ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanasta tsempistä <3 teistä "salaisista" lukijoista on aina kiva kuulla, etenkin kun palaute on noin positiivista. Tiedät varmasti mistä puhut, ja tiedät miltä minusta voi tuntua. Luotan että elämä kantaa, vaikka se välillä vaikealta tuntuukin..

      Poista
  3. Olen alusta asti lukenut mutten koskaan kommentoinut. Minulla on kaksi lasta ja olen yksinhuoltaja. Ikäeroa tytöillä on 1v8kk ja toisen odotuksen aikana jäin yksin. Tosin hyvin samanlainen suhde oli kuin sinun ja s:n eli hyvä että ero tuli. Raskausaika oli kamalaa yksin, välillä mietin teinkö oikein kun pidin "vahinko" lapsen. Nyt tiedän että tein oikein. Jokainen lapsi on siunaus ja vaikka rankkaa on niin en voisi kuvitella elämääni ilman näitä. ❤ nyt siis tytöillä ikää 3kk ja 1v11kk. Maailman isoin voimahali sinulle ❤

    VastaaPoista

Heiss, jätähän ajatuksesi tähän ja vastailen heti kun ehdin! :o)