sunnuntai 13. huhtikuuta 2014

Pyristelyä

Oon oivaltanut muutamia asioita viime aikoina. Silti tämä lopullinen ero tuntuu äärimmäisen vaikealta palalta purtavaksi. En voi käsittää sitä tosiasiaa, miten toinen vanhempi jättää perheensä tosta noin vaan? Tästä seuraa aina ajatuksia siitä oliko minussa todella niin paljon vikaa? Olinko ihan paska niuhottava ämmä, jota ei voinut sietää, ja olen syy siihen että isä ei halunnut olla poikansa kanssa? Syyllisyys, se kalvaa. Vaikka todennäköisesti en ole edes syyllinen. En löydä selityksiä Sampan käytökselle, en ainakaan järkeviä sellaisia!

Erosta tulee pian n. 3 viikkoa kuluneeksi, ollaan nähty arviolta 5 kertaa ohimennen. Siis kun oon vienyt Nuutin sille puoleksitoista tunniksi. Viimeksi S näki Nuuttia viime maanantaina, tänään olisi kai toinen kerta mutta en oo kuullut siitä mitään, eikä mua huvittaisi edes viedä Nuuttia sille. Toivoisin että se olisi oma-aloitteisempi, sanoihan se että voi olla muka parempi isä Nuutille näin! Melkein uskoin, taas.

Eropuheet on ottaneet tuulta siipien alle ja lähisuku molemmin puolin tietää. Yllättäen olen saanut myös niitä kiusallisia puheluita S:n puolen papoilta ja ties keltä mummuilta, joille olen joutunut sanomaan suoraan, että TÄMÄ ON SAMPAN TAHTO. Mulla ei ole mitään seliteltävää, halusin tätä, halusin kaiken onnistuvan, mutta meidät jätettiin. En voisi olla avuttomampi tällaisessa tilanteessa, eikä mulla ole ollut vaihtoehtoja kun alkaa heti prosessoida miten pääsen elämässäni eteenpäin, ilman Sampan apuja ja tukia arjen pyörityksessä. Viime vuonna haaveilin salaa ihan koko ajan että meillä olisi vielä yhteinen tulevaisuus, siksi en kai niin purnannutkaan kaikesta yksinolosta, vaikka suurimmaksi osaksi yksin Nuutin kanssa olinkin. Sehän oli aika minimaalista mitä S meillä vietti, tai jos vähänkin alkoi tympimään, niin meni jopa yli viikko että herraa näkyi uudelleen.. :(

En tiedä, olen jotenkin täysin hajalla. En ikinä eläissäni ole ollut näin surkeassa kunnossa henkisesti. Ilmeisesti viime kesänä ne vauvahormonit pyöritti niin täyttä häkää endorfiineja tähän kehoon etten ehtinyt oikeesti masistella mitään, mutta nyt olotila on ihan hirvee. Toki löydän joka päivä ilonaiheita Nuutista ja sen hassutteluista, mutta oon todella yksin. Kaikki vaan ahdistaa, kaikelta lähti pohja. Tiedän että me selvitään kyllä, mutta kun tästä kaikesta pitää selvitä ite yksin. Osata alkaa kannattelemaan mua ja Nuuttia mun omien siipieni voimin. Raskasta! Porukoille en halua mennä kun ne vaan patistaa kaikkeen ja pakottaa näkemään sukulaisia, jotka puolestaan voivottelevat ja rievuttelevat mua "voi E-riepu!". Siis kenellä tulee tollasesta yhtään parempi fiilis? Helvetin paljon huonompi vaan! Yäk.

Olen kysellyt kotipaikkakuntani vuodeosastolta pätkätöitä ensi kuuksi, ja kesälle muutenkin. Jospa saisin ajatuksia muualle töiden kautta. Äiti on luvannut hoitaa Nuuttia vapaapäivinään. Eipä töiden teko muuten olisikaan vielä mahdollista. Rahalle olisi oikeesti käyttöä. Oon paljon velkaa mun vanhemmille (minkä maksulla nyt ei kiire olekaan) mut oishan se kiva saada sitäkin jo lyhennettyä. Ja mun telkkarikin on heittänyt toimimasta! Et tervetuloa työt vaan...

Oon yrittänyt saada ajatuksia pois S:sta myös lenkkeilemällä, viikottain lenkkeilymittariin on paukahtanut 45-50km. Että jospa tää kunto kohenis ja läskit sulais loppu kesään mennessä! :D Kummasti toi liikkuminen kyl piristää mieltä, ja nukuttaa paremmin öisin. :) Mut njaah, nyt lopetan löpinät. Hengissä ollaan ja pyristellään päivissä etiäpäin.

1 kommentti:

  1. Eroaminen on aina raskasta ja sun tapauksessa varmasti erityisesti, kun takana on tuollainen on-off-vaihe. Parhaiten yli noista pääsee vaan just siirtämällä ajatuksen uusiin asioihin. Yksin himassa tulee vaan vatvottua samoja vanhoja juttuja ihan liikaa. Eli todellakin suosittelen, että menet töihin, jos vaan niitä saat ja tapailet kavereitasi ja muita ihmisiä. Uuden, paremman parisuhteenkin saat varmasti, mutta nyt keskittyisin sinuna siihen, että opit olemaan itseksesi ja onnellinen sekä tyytyväinen omana itsenäsi. Tsemppiä sinulle!

    VastaaPoista

Heiss, jätähän ajatuksesi tähän ja vastailen heti kun ehdin! :o)