Haluatte varmaan kuulla S:n uusimman tempun?
Ollaan Nuutin kanssa siis mun porukoilla edelleen, ja S halusi tulla tänne nyt ti-ke väliseksi yöksi. Yritin pyytää sitä jo vkonloppuna tänne, jotta oltaisiin voitu kehittää jotain kivaa tekemistä yhdessä "perheenä", mutta hänellä oli muuta tekemistä. Ei vaan suostunut tuolloin kertomaan mitä se "muu" oli.
Ollaan toki soiteltu kerta per päivä ja kysytty "mitä sinne?" "mitä tänne?", siis hyvin lyhyesti ja ytimekkäästi. S:n vastaukset on tyyliin "ei mitään ihmeempiä", enkä minäkään jaksa enään vaahdota S:lle Nuutin uusista kujeista. Pidän ne omana tietonani, koska musta tuntuu edelleen ettei S:aa kiinnosta. Tai ei se osaa suhtautua niihin mitenkään miten toivoisin... Kuten jos Nuutti on väläytellyt maailman ihanimpia hymyjä ja virneitä kun lepertelen sille, ei S kommentoi sitä mitenkään.
Tänään se sitten odotetusti karautti porukoillemme iltasella. Menin katsomaan ikkunasta pihalle S:n tullessa että miten sen vanha Mazda voi pitää niin helvetinmoista matalaa mörinää. Eihän se voinutkaan. Vaan pihassa oli S:n ostama uusi urheiluauto.
Siis en voinut olla hiiltymättä. Siis en voinut uskoa silmiä päästäni että se idiootti oli mennyt ostamaan auton sanomatta mulle mitään!! Siis siinä oli sen viikkokausia kestäneen yöllisen nettisurffailun tulos! SIINÄ SE NYT KOREILI, HELVETTI SOIKOON! Sitäpaitsi! Se on jauhanut mulle viime aikoina tila-autosta johon mahtuisimme kaikki vaunuineen päivineen, ja mikä parasta, siinä olisi ilmastointi! Mutta arvaatte vaan että S ajelee itse ilmastoidulla kaksipaikkaisella urheiluautolla nyt kesän! Ja me vauvan kanssa teemme mitä jos haluamme matkustaa? Ilmeisesti ahtaudutaan 30 v vanhaan mazdaan vauvan kanssa, mikä on kaikkea muuta kuin turvallinen ja siinä ei todellakaan ole ilmastointia! Eikä siihen mahdu edes vaunut peräkonttiin!
Tässä taas kerran tuli todettua se kuinka tärkeää S:lle on kaikki muu kuin minä ja vauva. Se vatipää ei halua päästää irti vapaudestaan. Nopealla urheiluautolla ajaminen kuin tuntuu niin hienolta ja tulee tunne vapaudesta kun kiitää maantiellä lujaa! Siteeraten S:aa! Voi vit... Kunhan S saa olla vapaa niin sehän se tärkeintä. Ja periaatteestakin se ettei se puhu mulle mitään tempauksistaa, ei tää ole mistään kotoisin!
Oon ihan toivoton. Niin, ja S lähteä paukautti takas kaupunkiin täältä kun suutuin sille. Sen jälkeen tietenkin äiti tuli vouhottamaan mulle kuinka MINÄ en osaa olla asiallinen ja keskustella aikuismaisesti asioista S:n kanssa! Voi että mulla niin kiehuu!